Asutuksesta Tyrnävällä ja Korvenkylässä

10.06.2015, historiatarinoita

FM Mauri Junttila

Joet olivat tärkeässä osassa Pohjois-Pohjanmaan asuttamisessa. Asutus tuli ensin jokivarsille. Kun, jokivarret täyttyivät, niin asutusta alkoi levitä talojen sivuniityille.

Tyrnävänjoki

Pelson Venenevalta alkunsa saava noin 80 kilometrin pituinen Tyrnävänjoki oli ennen ollut kalaisa. Se olikin ollut hyvä asia uusille jokivarren asukkaille. Olivathan he olleet olleet eränkävijöitä eli metsästäjiä ja kalastajia. Aikanaan, seuraavista jokivarren sukupolvista tuli eränkävijä/talonpoikia. Ajan kuluessa he olivat maataan viljeleviä ja karjojaan hoitavia talonpoikia, maanviljelijöitä.

Tyrnävänjoessa oli uusien asukkaiden houkuttimina ollut pieniä lampia. Nekin olivat olleet kalaisia. Eräs viimeisimmistä Tyrnävänjoen lammista oli ollut pieni Kuulampi kirkonkylässä. Melko kauan Tyrnävänjoessa säilynyt lampi sijaitsi Paavolankankaan vieressä, Roustinrannan uimapaikan läheisyydessä.

Pienet lammet kuivuivat Tyrnävänjoen alajuoksun monien perkausten myötä. On ollut suunnitelmia rakentaa jokeen pohjapatoja, joiden taakse syntyisi pieniä lampia. Toistaiseksi suunnitelmat ovat jääneet suunnitelmiksi – vain haaveiksi ne ovat jääneet.

Sotia koettiin

Vanhaan aikaan monet sodat olivat olleet asukkaiden vaivana. Ihmiset eivät saaneet elää rauhassa Iin ja Limingan emäpitäjien alueilla. Pohjalaisten eräs sotapäällikkö oli ollut Juho (Pekka) Vesainen. Hän eli suunnilleen vuosina 1540-1627 Utajärven ja Kiimingin seuduilla. Hänen ja vienalaisten päällikön Ahman kesken syntyi kostonsotien kierre.

Sotia oli Pohjois-Pohjanmaalla ollut kautta aikain. Niille oli varhaisemmin ollut leimallista ryöstelyt ja asutuksen hävittäminen. Ne muuttuivat Ahman ja Vesaisen aikan enemmän kostonsodiksi. Käytiin toistuvasti ja lyhyiden aikojen sisälle hävittämässä – koston huumassa, asutukset Vienasta tai Pohjois-Pohjanmaalta. Surmattiin ihmiset, jotka saatiin kiinni.

Isovihan kurimuksessa

Viimeisin tyystin Tyrnävän – ja Temmesjoen varren asutuksen hävittänyt sota oli ollut isoviha nimen saanut sota (vv.1714-1721). Se käytiin osana vuosien 1700-1721 suurta Pohjan sotaa. Olimme silloin Ruotsin alamaisia ja sodittiin venäläisiä vastaan.

Ruotsista pakomatkaltaan vuoden 1721 jälkeen palattuaan, liminkalainen pappi Kristian Gisselkors oli laatinut tilastoja menetyksistä isossavihassa. Limingan ja sen kappelin Tyrnävän ja Temmeksen saarnahuonekunnan kylistä oli surmattu 2094 ihmistä ja vangeiksi oli viety Venäjälle 454 henkilöä.

Menetykset olivat olleet suuria. Limingan lakeuden seutua ja kyliä oli kohdannut perinpohjainen, täysi hävitys. Huomioidaan se, että vähäisiä olivat niinä aikoina olleet asukasmäärät Limingan lakeudella.

Venäläiset sotilaat olivat olleet tehokkaita hävitys-ja tappotyössään. Sekin vaikutti, että he liikkuivat noin 50 ratsusotilaan ryhmissä sapeleineen, pistinkeihäineen ja ruutiaseineen. Heillä oli myös ollut pieniä tykkejä – vastaan aseettomia talonpoikia.

Pienillä, vain muutamien miesten talonpoikais vastarintaryhmillä oli ollut aseinaan vain puukonnysiä ja puisia heinähankoja. Ruutiaseet olivat niinä aikoina olleet perin harvinaisia. Vain muutamilla varakkaimmilla talokkailla niitä saattoi olla.

Tyypillistä isollevihalle oli ollut se, että Ruotsinmaan Suomessa oleilleet sotilaat olivat paenneet kiireellä, ”hippulat vinkuen” emämaahan Ruotsiin. Vasta Norjan suuret vuoret olivat pysäyttäneet heidät. Ruotsiin pakenivat myös säätyläiset. Papit hylkäsivät seurakuntalaisensa ja pakenivat kiireellä emämaahan Ruotsiin.

Konttila

Eräs Tyrnävänjokivarren kirkonkylän vanha talo on Konttila. Talo oli ollut olemassa jo isonvihan aikana ja ennen. Talossa asuneet olivat olleet Konttiloita. Hekin olivat paenneet venäläisiä muiden tavoin syviin metsiin. Ehkä he pakenivat Tyrnävän Haurukylän vastaisiin metsiin? Jaakko Konttila joutui venäläisten vangiksi ja kohtapa miespolo menetti henkensä. Samoin kävi myös muutamille muille tyrnäväläisille.

Konttilaan muutti varhaisella 1840-luvulla lähes samanaikaisesti uusia asukkaita sekä Oulujoelta (Vauhkola) että Pudasjärveltä (Räisänen). He muuttivat sukunimensä talon mukaan Konttilaksi. Siellä oli asunut jonkin aikaa samanaikaisesti heidän kanssaan myös muutama ikivanhaa tyrnäväläistä Konttilan sukua ollut Konttila.

Konttilaan muutti 1950 – luvulla maanviljelijä Jaakko Viittala perheineen. Hän ei muuttanut sukunimeään talon mukaan. Taloon muutti myöhäisellä 1960-luvulla Sievistä maanviljelijä Paavo Tölli. Hän piti myös sukunimensä. Paavo Töllillä oli Konttilassa poikkeuksellisen suuri karja ja navetta.

Tyrnävän Korvenkylä

Kylä syntyi Konttilan sivuniitylle. Siellä oli ollut kesänavetoita jo kauan ja useita. Korvenkylässä pisimpään vaikuttaneiden Pasasten kotitalo Keskitalo oli ensin ollut kesänavetan roolissa. Sen sijoille oli rakennettu kookas asunrakennus Pasasen Iikan ja hänen Hilma vaimonsa perhettä ja eräitä Hilma emännän sukulais Konttiloita varten. He olivat muuttaneet sinne vuonna 1894 tai 1895?

He muuttivat sinne sivuniityn omistajasukuna, ehkä siksi, että Konttila alkoi käydä ahtaaksi suurelle väelle. Elintilaa heille löytyi talon kookkaalta sivuniityltä.

Kyseinen käytäntö oli ollut asutuksen leviämisessä yleistä. Eli alettiin asututtaa vanhojen jokirantatalojen syrjäniittyjä ja ulkometsiä tilanpuutteen vuoksi.

Korven sivuniitylle alkoi muuttaa ihmisiä myös niityn omistajasuvun ulkopuolelta. Keskitalon viereisen Vanhantalon ostivat Jaakko Konttilalta vuonna 1887 aluiltaan ristijärveläinen seppä Antti Tolonen ja hänen tyrnäväläinen Elsa os. Suorsa vaimonsa.

Tolosseppä oli muuttanut Tyrnävältä – Korvenkylään eli Liminkaan vuonna 1895 noin viidenkymmenen vuoden ikäisenä. Sitä ei toistaiseksi tiedetä, että miksi oli ollut seitsemän vuoden ero Vanhantalon oston ja Tyrnävältä muuton välissä? Vanhantalon aikaisempi omistaja oli ollut syrjäniityn omistajiin kuulunut. Olisiko hän halunnut pitää vielä Vanhaataloa, vaikka oli sen jo myynyt? Olisiko myös siellä ollut eräs Konttilan kesänavetoista?

Korvenkylässä oli oma erikoisuutensa sijaita Limingan, Temmeksen ja Tyrnävän pitäjäin rajoilla. Esimerkiksi Uuteentaloon (2:21) samoille vanhemmille syntyi paljon lapsia pitkälle aikavälille. Anni ja Erkki Junttilan perheen vanhin vuonna 1922 syntynyt Oiva Erkki Iisakki on merkitty syntyneeksi Tyrnävällä. Sitä vastoin Pentti syntyi jatkosodan aikana vuonna 1943 liminkalaisena. Samoin perheen nuorin Liisa syntyi vuonna 1948 liminkalaisena.

Limingan ja Tyrnävän kuntain raja ei ole aina ollut samalla paikalla. Se on vaihtanut paikkaansa aikojen saatossa. Se oli esimerkiksi ollut Uudentalon (2:21) peltosarkojen Haurukylän puoleisella reunalla vanhassa kylätiessä. Korventie oli aikoinaan kuntain rajana Korvessa. Vuoden 2001 kuntaliitoksen jälkeen Korvenkylä on ollut Tyrnävää.

Antti Tolonen oli ollut ammattimainen seppä. Oliko hän tehnyt sepän töitä Tyrnävän kirkolla tai muualla? Ennen oli ollut myös sellaisia käsityöläisiä, jotka kiersivät talosta taloon ja tekivät töitään pysähdyspaikoissaan, maataloissa. Monet räätälit ja suutarit olivat olleet ennen kiertäviä ammattilaisia. Seppiä oli toiminut myös siten, että olivat kiertäneet talosta taloon ja puuhailleet talojen pajoissa oman aikansa.

Sepät olivat olleet kovasti arvostettuja ammattilaisia. He olivat takoneet tuiki tärkeitä viikatteita. Monet heistä olivat kengittäneet hevosia. He olivat takoneet juuri sopivat kengät kulloisille hevosille. Elämä oli ennen ollut täysin hevosten varassa.

Kun, kiertävä ammattiseppä tuli taloon. Häntä puhuteltiin kunnioittavasti. Hänelle katettiin ruoka kahveineen kamariin ja liinapöydälle. Ei hänen tarvinnut muiden seurassa ruokailla pirtissä – pirtin pöydän ääressä.

Korvenkylän Keskitalossa on vanha paja. Vanhatalo-Niemelässä ei ollut pajaa? Jos, olikin niin, että Keskitalon paja oli joskus siirtynyt sinne oston kautta Tolossepältä?

Noin 52 vuotta Tolosseppää myöhemmin syntynyt Keskitalon isäntä Ahti Pasanen (1897-1970) puuhaili vanhana miehenä pajassaan, lähinnä harrastusmielessä.

Korvenkylän vanhimpien talojen maarekisterinumeron alanumero on kaksi. Sitä voi pitää tänään harvinaisempana. Mutta, kaksi oli Korvenkylän talojen alanumero vielä 1980-luvulla asiakirjoissa ja yleiskartoissa. Alanumerot olivat säilyneet kakkosina, joiksi ne olivat tulleet isonjaon kulkiessa Limingan lakeuden yli 1840 -luvulla.

Vanhatalo eli Niemelä on numeroltaan 2:19: Siellä on asunut Tolosia, Niemelä & Laitisia sekä Vesaloita. Nykyisin Vanhatalo/Niemelän omistaa tyrnäväläinen Jari Tauriainen. Keskitalo on numeroltaan 2:20. Siellä on asunut Pasasia, Pasasten ja Konttiloiden yhteisasumisen jälkeen. Uusitalo on 2:21. Siellä asui Pasasen Iikan ja Hilman sekä heidän nuorimpien lasten jälkeen Junttiloita. Sääskelän numero on 2:22. Siellä oli Jussi ja Anna Tjäderin perheen koti ja se oli joskus erotettu viereisestä Vanhastatalosta. Sääskelän niityn reunassa oli ollut pieni lampi ”Jussinjorpakko”. Se oli kuulunut Leppinevalta alkunsa saavaan lyhyeen Nipsinginojan vesistöön.

Entisen rintamamies Oivan Junttilan (vv.1922-2001) lapsuuskotinsa vierestä vuonna 1947 ostama rintamamiestila Niittylänlisä on numeroltaan 15:16. Se oli lohkaistu Tyrnävänjokivarren Keskikylän Sipolan talon metsäsaran reunasta. Niitylänlisä nimi johtunee siitä, että Oivalla oli varhaisemmin ollut nimissään muutamien hehtaarien Niittylä niminen pelto. Uuden, perustetun rintamamiestilan nimeksi erotuksessa oli annettu Niittylänlisä.

Lähteitä:

Anni Junttilan os. Pasasen tarinoita.

Ahti Pasasen tarinoita.

Veikko Vesalan tarinoita.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tyrn%C3%A4v%C3%A4njoki

http://www.pellervo.fi/pellervo/kp10_06/iso_viha.htm